Lesken oikeudet lyhyesti

Suomen laki antaa leskelle merkittävän suojan — jopa silloin, kun hän ei lain nojalla peri vainajaa. Tärkeimmät oikeudet ovat:

1. Hallintaoikeus yhteiseen kotiin

Leski saa jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin jakamattomana — eivätkä perilliset voi pakottaa myyntiin.

2. Avio-oikeus ja tasinko

Ositus jakaa puolisoiden omaisuuden puoliksi, ellei avioehto sulje pois avio-oikeutta.

3. Perintöoikeus (jos ei rintaperillisiä)

Jos vainajalla ei ollut lapsia, leski perii vainajan kokonaan.

4. Puolisovähennys 90 000 €

Perintöverotuksessa lesken perintöosuudesta vähennetään 90 000 € ennen veron laskemista.

5. Tasinkoprivilegi

Jos leski on varakkaampi, hän voi vedota privilegiinsä eikä joudu maksamaan tasinkoa perillisille.

6. Osakkuus kuolinpesässä

Leski on tyypillisesti kuolinpesän osakas — hänellä on sananvaltaa ja oikeus tietoihin.

Oikeus yhteiseen kotiin — lesken vahvin suoja

Perintökaaren mukaan leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti sekä siihen kuuluva tavanomainen koti-irtaimisto hallinnassaan jakamattomana — ellei leski itse omista vähintään vastaavan arvoista asuntoa.

Tämä oikeus on poikkeuksellisen vahva:

Asunnon omistusoikeus voi kuitenkin siirtyä perinnönjaossa perillisille — vain hallintaoikeus jää leskelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perilliset ovat "paperilla" omistajia, mutta eivät voi käyttää tai myydä asuntoa ennen kuin leski on kuollut (tai luopunut hallintaoikeudestaan).

"Yhteisenä kotina ollut asunto": tämä tarkoittaa sitä asuntoa, jossa puolisot viimeksi asuivat yhdessä. Ei mökkiä, ei sijoitusasuntoa — vaan asuinpaikka kuolinhetkellä. Jos vainaja oli hoidossa laitoksessa mutta leski edelleen asui kotona, kyseessä on silti yhteinen koti.

Hallintaoikeus ja perintöverotus

Hallintaoikeudella on merkittävä vaikutus perintöverotukseen. Rintaperillisen saamaa asunnon arvoa alennetaan perintöverotuksessa sillä määrällä, joka vastaa lesken hallintaoikeuden arvoa. Arvo lasketaan kaavalla, jossa huomioidaan haltijan ikä ja asunnon tuotto-odotus.

Nuoremmalla leskellä hallintaoikeus "kestää" pidempään ja on siten arvokkaampi — eli perillisten verotettava arvo on pienempi. Tämä voi tarkoittaa merkittäviä verosäästöjä. Lue lisää perintöverotuksesta →

Avio-oikeus ja ositus

Kun toinen puolisoista kuolee, avio-oikeus päätetään osituksessa. Ositus on erillinen toimenpide, joka tehdään yleensä perunkirjoituksen jälkeen mutta ennen perinnönjakoa.

Pääsääntö: omaisuudet jaetaan puoliksi

Ositus toimii yksinkertaisimmillaan niin, että puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Jos vainaja oli varakkaampi, leski saa kuolinpesältä tasingon siten, että hänen osuutensa nousee puoleen yhteisestä omaisuudesta.

Esimerkki: tasingon laskeminen

Vainajalla omaisuutta 200 000 €, leskellä 100 000 €. Ei avioehtoa, ei velkoja.

Lesken osuus osituksen jälkeen: 150 000 €. Vainajan pesään jää perinnönjakoa varten: 150 000 €.

Tasinkoprivilegi

Jos leski itse on varakkaampi, tilanne kääntyy: normaalisti hänen pitäisi luovuttaa omastaan tasinkoa kuolinpesälle. Laki antaa kuitenkin leskelle yksipuolisen oikeuden kieltäytyä tästä — tämä on tasinkoprivilegi.

Leski voi siis itse päättää, haluaako hän luovuttaa tasingon vai ei. Käytännössä privilegia käytetään lähes aina, sillä se säästää leskelle rahaa ja siirtää rintaperillisille pienemmän perinnön (mikä voi olla lesken toive).

Avioehdon vaikutus

Avioehtosopimus voi rajata tai poistaa avio-oikeuden. Jos avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois:

Milloin leski perii vainajan?

Perintökaaren pääsääntöjen mukaan leski ei peri vainajaa, jos vainajalla on rintaperillisiä. Lesken perintöoikeus astuu voimaan vain tietyissä tilanteissa:

Tilanne 1: Vainajalla ei ole rintaperillisiä

Jos vainajalla ei ollut lapsia eikä lastenlapsia, leski perii vainajan kokonaan. Vainajan toissijaiset perilliset (esim. vanhemmat ja sisarukset) eivät saa osuuttaan lesken eläessä — he perivät vasta lesken kuoltua.

Tilanne 2: Vainaja on tehnyt testamentin lesken hyväksi

Vainaja on voinut testamentata lesken yleistestamentinsaajaksi. Tällöin leski perii testamentissa määrätyn osuuden. Huom: rintaperillisten lakiosaoikeus on silti voimassa — eli leski voi saada enintään puolet pesästä testamentilla, jos rintaperillisiä on.

Tilanne 3: Rintaperilliset luopuvat perinnöstä

Jos rintaperilliset luopuvat perinnöstä ja heillä ei ole omia lapsia, perintö voi "siirtyä" leskelle. Tämä on harvinaista ja vaatii erityisharkintaa — luopumisella voi olla veroseuraamuksia.

Lesken perintövähennykset 2026

Puolisovähennys 90 000 €

Jos leski perii vainajan, hän saa 90 000 euron puolisovähennyksen perintöverotuksessa. Tämä vähennetään perintöosuudesta ennen veron laskemista.

Esimerkki: leski perii 120 000 €

Koska 30 000 € on perintöveron verovapaa raja 2026, perintöveroa ei makseta lainkaan.

Hallintaoikeusvähennys

Jos leski pitää yhteisen kodin hallinnassaan, perilliset saavat vähennyksen verotuksessaan — ei leski itse. Mitä nuorempi leski, sitä suurempi vähennys rintaperillisten perintöverosta.

Leski perukirjassa

Leski on perukirjassa aina keskeisessä roolissa, vaikka ei perisikään. Perukirjaan kirjataan:

Lesken on myös allekirjoitettava perukirja — joko pesän osakkaana tai kutsuttuna vähintäänkin perunkirjoitukseen osallistuvana. Jos leski on pesän ilmoittaja, hänen vastuunsa tietojen oikeellisuudesta on erityisen suuri.

Milloin leski ei ole kuolinpesän osakas?

Yllättävän moni ei tiedä, että leski voi jäädä ilman osakkuutta. Näin käy seuraavissa tilanteissa:

Vaikka leski ei olisi osakas, häntä on silti kutsuttava perunkirjoitukseen ja hänellä säilyy oikeus yhteiseen kotiin. Lue lisää kuolinpesän osakkaista →

Lesken velvollisuudet

Lesken oikeuksien lisäksi häneen kohdistuu myös velvollisuuksia:

Avopuoliso — rajoitetut oikeudet

Vaikka avoliitto olisi kestänyt vuosikymmeniä, avopuolisolla ei ole lainmukaista perintöoikeutta. Avopuoliso ei myöskään ole automaattisesti kuolinpesän osakas.

Avopuoliso voi saada omaisuutta vain:

Testamentti avopuolisolle: Jos elät avoliitossa ja haluat turvata kumppanisi aseman, tee testamentti. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri — vaikka yhteinen talous olisi kestänyt kauan.

Käytännön esimerkkejä lesken asemasta

Esimerkki 1: Rintaperilliset, ei avioehtoa

Vainajalla kaksi lasta ja leski. Yhteisesti omistettu 250 000 € asunto, leskellä lisäksi 50 000 € sijoituksia. Ei avioehtoa, ei testamenttia.

Leski saa hallintaoikeuden asuntoon. Lapset perivät asunnon omistuksen mutta eivät voi käyttää sitä. Osituksessa leski voi vedota tasinkoprivilegiin, jolloin hän pitää omat varansa. Leski on kuolinpesän osakas.

Esimerkki 2: Ei lapsia, ei testamenttia

Vainajalla ei lapsia, molemmat vanhemmat kuolleet, yksi sisar. Leski elää.

Leski perii vainajan kokonaan. Sisar on vain toissijainen perillinen — hän saa osuutensa vasta lesken kuoltua. Leski saa 90 000 € puolisovähennyksen perintöverotuksessa.

Esimerkki 3: Avioehto sulkee pois, lapset perivät

Vainajalla lapset aiemmasta liitosta. Leski tehnyt avioehdon, joka sulkee avio-oikeuden täysin pois. Ei testamenttia.

Lapset perivät koko pesän. Leski ei saa tasinkoa eikä perintöä. Leski säilyttää kuitenkin oikeuden yhteiseen kotiin hallintaoikeuden perusteella. Leski ei ole kuolinpesän osakas, mutta hänet on kutsuttava perunkirjoitukseen.

Esimerkki 4: Rintaperilliset, testamentti leskelle

Vainajalla kaksi lasta. Tehnyt testamentin, jossa leski saa koko pesän täysin omistusoikeuksin. Ei avioehtoa.

Lapset vaativat lakiosansa — heillä on oikeus puoleen lakimääräisestä osuudestaan (eli 1/6 koko pesästä kummallekin). Leski perii testamentin perusteella loput 2/3. Leski saa puolisovähennyksen 90 000 €.

Me varmistamme, että lesken oikeudet kirjataan oikein

Perunkirja.fi kirjaa lesken tiedot perukirjaan ammattitaidolla: hallintaoikeus, tasinkoprivilegi ja puolisovähennys huomioidaan automaattisesti. Asiantuntijamme tarkistaa, että lesken asema on oikein määritelty — mikä säästää jopa tuhansia euroja perintöverotuksessa.

Kokeile ilmaiseksi →

Usein kysyttyä lesken oikeuksista

Ei ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Leskellä on hallintaoikeus, mutta ei omistusoikeutta (ellei perinyt). Myynti vaatii kaikkien omistajien — eli perillisten — ja lesken yhteisymmärryksen. Tyypillisesti myynnistä saatu summa jaetaan niin, että osa vastaa lesken elinikäisen hallintaoikeuden arvoa.
Leski voi itse päättää, asuuko asunnossa. Jos leski muuttaa muualle, hän voi vuokrata asunnon — ja vuokratuotot kuuluvat hänelle hallintaoikeuden perusteella. Perilliset eivät saa vuokratuottoa.
Uusi avioliitto ei pääsääntöisesti vaikuta lesken aikaisemman puolison perinnöstä saatuihin oikeuksiin — hallintaoikeus säilyy ja saatu perintö on lesken omaisuutta. Uusi puoliso ei saa oikeutta perittyyn omaisuuteen ilman testamenttia tai uutta avioehtoa.
Yritysvarallisuus siirtyy perinnön mukana samoin kuin muu omaisuus. Lesken oikeudet yritykseen riippuvat rintaperillisten olemassaolosta ja avioehdosta. Yritysvarallisuuteen liittyy usein erikoiskysymyksiä — suosittelemme konsultoimaan asiantuntijaa.
Vainajan velat maksetaan kuolinpesän varoista — eivät lesken henkilökohtaisista. Yhteiset velat (esim. asuntolaina, josta molemmat ovat vastuussa) jäävät kuitenkin lesken osalta maksettavaksi yhteisen vastuun osalta. Jos pesä on ylivelkainen, leski ei yleensä vastaa vainajan veloista.
Kyllä, hallintaoikeudesta voi luopua. Luopuminen voi kuitenkin aiheuttaa veroseuraamuksia — se voidaan katsoa lahjaksi rintaperillisille, joilla asunnon arvo nousee. Harkitse luopumista aina asiantuntijan kanssa, koska hallintaoikeuden verovaikutus voi olla merkittävä.
Puolisoiden väliset lahjat huomioidaan osituksessa yleensä lesken omaisuutena. Jos lahjat ovat olleet merkittäviä, niiden vaikutus osituslaskelmaan voi olla huomattava. Kysymys on aina yksilöllinen — perukirjaan kirjataan tarvittavat tiedot asiantuntijan ohjauksella.

Lue lisää