Mitä perunkirjoitus tarkoittaa?

Perunkirjoitus on lakisääteinen toimenpide, jossa selvitetään vainajan kuolinhetkinen omaisuus, velat ja perilliset. Lopputuloksena laaditaan perukirja, joka toimitetaan Verohallinnolle perintöveron laskemista varten. Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Onko perunkirjoitus pakollinen pienellekin pesälle?

Kyllä. Perunkirjoitus on pakollinen jokaisen Suomessa vakituisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen riippumatta pesän koosta tai varallisuudesta. Jopa velkainen pesä vaatii perunkirjoituksen.

Kuka voi toimia uskottuna miehenä?

Uskottu mies voi olla kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole kuolinpesän osakas. Uskottuja miehiä tarvitaan kaksi, ja he voivat olla naispuolisia vanhan nimityksen vastaisesti. Tehtävä ei vaadi lakimiespätevyyttä.

Mitä tapahtuu, jos perunkirjoitus myöhästyy?

Myöhästymisestä voi seurata perintöveron korotus 20–40 prosenttia, Verohallinnon selvityspyyntöjä ja käytännön ongelmia kuten pankkivarojen vapauttamisen estyminen. Lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta ennen kuin alkuperäinen 3 kuukauden määräaika umpeutuu.

Mitä on perunkirjoitus? Selkeä opas 2026 – velvollisuus, aikaraja

Q: Kuka on velvollinen toimittamaan perunkirjoituksen?

Perunkirjoitusvelvollisuus on kuolinpesän osakkaalla, joka on parhaiten perillä vainajan taloudellisista oloista — yleensä leski tai aikuinen lapsi. Tämä henkilö toimii pesän ilmoittajana. Vastuu voidaan valtuuttaa myös ulkopuoliselle ammattilaiselle.

Q: Mitä asiakirjoja perunkirjoituksessa tarvitaan?

Tarvitaan vainajan katkeamaton sukuselvitys (virkatodistukset DVV:stä ja mahdollisista seurakunnista), osakkaiden elossaolotodistukset, pankkien saldotodistukset kuolinpäivältä, kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omistajatiedot, mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus sekä tiedot veloista.

Perunkirjoituksen määritelmä

Perunkirjoitus on juridinen toimenpide, jossa selvitetään vainajan kuolinhetkinen omaisuus, velat ja perilliset. Prosessin lopputulos on virallinen asiakirja nimeltä perukirja, joka toimitetaan Verohallinnolle.

Perukirja toimii pohjana perintöverotukselle ja on tärkeä asiakirja myös perinnönjaossa ja kuolinpesän hallinnossa. Ilman lainmukaista perukirjaa pankit eivät esimerkiksi luovuta vainajan omaisuutta perillisille. Perunkirja.fi-palvelussa valmis perukirja on ladattavissa suoraan palvelusta kun asiantuntija on sen tarkistanut.

Lakiperuste: Perunkirjoituksen velvollisuudesta säädetään perintökaaren (40/1965) 20 luvussa. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, ja perukirja Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Miksi perunkirjoitus on tärkeä?

Perunkirjoituksella on useita tehtäviä:

Verotuksellinen — perintöveron laskennan pohja
Oikeudellinen — perillisten ja testamentinsaajien selvittäminen
Käytännöllinen — pankit, kiinteistörekisterit ja vakuutusyhtiöt vaativat perukirjan ennen omaisuuden käsittelyä
Vastuullinen — osakkaiden vastuu veloista rajoittuu pesän varoihin, kunhan perukirja on oikein laadittu

Kuka on velvollinen toimittamaan perunkirjoituksen?

Perunkirjoituksen toimittamisvastuu on kuolinpesän osakkailla. Käytännössä vastuun kantaa useimmiten se osakas, joka on parhaiten perillä vainajan taloudellisesta tilanteesta — yleensä leski tai täysi-ikäinen lapsi. Tämä henkilö on niin sanottu pesänilmoittaja.

Perunkirjoituksen voi toimittaa osakas itse tai hän voi valtuuttaa jonkun muun — esimerkiksi ammattilaisen — hoitamaan sen puolestaan. Useimmat turvautuvat ammattiapuun, sillä perukirja on juridinen asiakirja, jossa virheillä voi olla verollisia tai oikeudellisia seurauksia.

Ketkä osallistuvat perunkirjoitukseen?

Perunkirjoitustilaisuudessa tarvitaan lakisääteisesti seuraavat henkilöt:

Pesänilmoittaja — se osakas, joka tuntee parhaiten vainajan taloudellisen tilanteen. Vastuussa asiakirjojen oikeellisuudesta.
Kaksi uskottua miestä — riippumattomat todistajat, jotka varmentavat perukirjan. Heidän ei tarvitse olla lakimiehiä. Uskotut miehet voivat olla naispuolisia vanhanaikaisesta nimestä huolimatta.
Kuolinpesän osakkaat — heillä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, osallistua. Poissaoleva osakas voi antaa valtakirjan toiselle.

Etäperunkirjoituksessa kaikki edellä mainitut voivat osallistua videoyhteyden kautta — kokoontuminen samaan paikkaan ei ole välttämätöntä.

Perunkirjoitusprosessi vaiheittain

Asiakirjojen hankinta (viikot 1–3)

Sukuselvitys DVV:stä ja seurakunnilta, osakkaiden elossaolotodistukset, pankkien saldotodistukset kuolinpäivältä, kiinteistö-otteet.

Osakkaiden selvittäminen (viikot 2–5)

Perillisten, testamentinsaajien ja lesken aseman selvittäminen. Kaikille osakkaille lähetetään kutsu perunkirjoitustilaisuuteen.

Omaisuuden arvostus (viikot 3–7)

Pankkitilit, kiinteistöt, asunto-osakkeet, ajoneuvot, sijoitukset ja irtain arvioidaan kuolinpäivän käypään arvoon. Velat ja kuolinpäivään mennessä kertyneet korot huomioidaan.

Perukirjan laadinta (viikot 6–10)

Tiedot kootaan perukirjaan perintökaaren muotovaatimusten mukaisesti. Testamentti ja mahdolliset lakiosavaatimukset huomioidaan.

Perunkirjoitustilaisuus (viimeistään viikko 12)

Perukirja luetaan, tarkistetaan ja allekirjoitetaan uskottujen miesten läsnä ollessa. Etänä videoyhteydellä toimii yhtä lailla.

Toimitus Verohallinnolle (+1 kk)

Allekirjoitettu perukirja liitteineen toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilaisuudesta. Perintövero määrätään tämän perusteella.

Mitä perunkirjoituksessa selvitetään?

Perunkirjoituksessa selvitetään ja kirjataan:

Vainajan kaikki varat kuolinpäivän mukaisina (pankkitilit, kiinteistöt, asunto-osakkeet, ajoneuvot, sijoitukset, irtaimisto)
Vainajan kaikki velat (asuntolaina, muut lainat, luottokorttivelat, maksamattomat laskut)
Kaikki kuolinpesän osakkaat (perilliset ja yleistestamentin saajat)
Mahdollisen lesken omaisuus ja velat — osituksen laskemista varten
Ennen kuolemaa tehdyt merkittävät lahjat (ns. ennakkoperintö)
Testamentti, jos sellainen on
Avioehtosopimus, jos sellainen on

Mitä eroa on perunkirjoituksella, perukirjalla ja perinnönjaolla?

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on itse tilaisuus ja prosessi, jossa tiedot kerätään ja perukirja laaditaan. Se on pakollinen toimenpide, jolle on tiukka kolmen kuukauden aikaraja.

Perukirja

Perukirja on perunkirjoituksen lopputuote — virallinen asiakirja, joka toimitetaan verottajalle. Se toimii myös oikeusasiakirjana kuolinpesän hallinnoinnissa. Lue lisää perukirjasta →

Perinnönjako

Perinnönjako on erillinen toimenpide, jossa vainajan omaisuus jaetaan perillisille. Se tehdään perunkirjoituksen jälkeen ja se on vapaaehtoinen — kuolinpesää voi hallinnoida jakamattomanakin vuosia. Lue lisää perinnönjaosta →

Ositus

Jos vainaja oli naimisissa, tehdään ennen perinnönjakoa ositus, jossa puolisoiden omaisuus jaetaan. Osituksessa selviää, kuinka paljon vainajan pesästä menee leskelle ja kuinka paljon perillisille. Lue lesken oikeuksista →

Tärkeää: Älä sekoita näitä keskenään. Perunkirjoitus on pakollinen ja sille on aikaraja — perinnönjaolla ei ole pakollista aikarajaa.

Mitä tapahtuu, jos perunkirjoitusta ei tehdä ajoissa?

Jos perunkirjoitusta ei toimiteta kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, Verohallinto voi:

Määrätä perintöveron korotuksen (20–40 %)
Pyytää selvitystä myöhästymisestä
Toimittaa arvioperinnön pesän nettovaroista

Lisäksi käytännön ongelmia voi olla: pankit eivät vapauta vainajan varoja ilman perukirjaa, kiinteistöjen lainhuutoa ei voi hakea, eikä vakuutusyhtiöt maksa korvauksia.

Erityisestä syystä Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa. Hakemus on tehtävä ennen määräajan umpeutumista. Hyväksyttäviä syitä ovat esimerkiksi pesän laajuus, sukuselvityksen poikkeuksellinen hitaus tai osakkaan vakava sairaus.

Paljonko perunkirjoitus maksaa?

Hinnat vaihtelevat palveluntarjoajan mukaan:

Perunkirja.fi: 249 € kiinteä hinta, asiantuntijatarkistus mukana
Nordean Perunkirjoitus netissä: 249 €, itseohjautuva ilman tarkistusta
Aatos.app: 399 €
Pankki (OP, Aktia, Danske): 800–1 800 € henkilökohtaista palvelua
Lakitoimisto: 750–2 500 € tuntiveloituksena

Perunkirjoituksen kulut maksetaan kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa, ja ne ovat vähennyskelpoisia kuolinpesän verotuksessa. Katso tarkka hintavertailu →

Voidaanko perunkirjoitus tehdä etänä?

Kyllä. Suomen laki mahdollistaa perunkirjoitustilaisuuden järjestämisen etäyhteyden välityksellä. Tämä on erityisen kätevää, kun osakkaat asuvat eri puolilla Suomea tai ulkomailla.

Perunkirja.fi-palvelumme hyödyntää tätä mahdollisuutta täysimääräisesti — koko prosessi allekirjoituksista valmiin perukirjan lataamiseen hoituu verkossa. Voit myös lähettää viestejä ja kysyä apua asiantuntijalta suoraan palvelun kautta koko prosessin ajan.

Valmis aloittamaan?

Perunkirja.fi hoitaa koko prosessin puolestasi. Nopea, selkeä ja kiinteähintainen palvelu koko Suomeen. Valmis perukirja ladattavissa palvelusta — ja voit lähettää viestejä ja kysyä apua milloin tahansa.

Kokeile ilmaiseksi →

Usein kysyttyä perunkirjoituksesta

Kyllä. Perunkirjoitus on pakollinen riippumatta pesän koosta tai varallisuudesta. Jopa velkainen pesä vaatii perunkirjoituksen. Perintökaari ei tunne vapauksia koon perusteella.

Kaikille osakkaille on lähetettävä kutsu perunkirjoitukseen. Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta poissaolo ei estä perunkirjoituksen toimittamista. Kutsun lähettäminen on syytä dokumentoida.

Uskottu mies voi olla kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole kuolinpesän osakas. Ei tarvitse olla lakimies. Palvelumme voi auttaa uskottujen miesten löytämisessä.

Ei. Perunkirjoitus voidaan järjestää videoyhteyden kautta, ja osakkaiden läsnäolo ei ole pakollinen — kutsun lähettäminen riittää. Verkkopalvelumme mahdollistaa täysin etänä hoidetun prosessin.

Jos vainaja asui vakituisesti Suomessa, perunkirjoitus tehdään Suomessa normaalisti. Jos vainaja oli ulkomailla vakituisesti asuva, pääsääntö on että perunkirjoituksen velvollisuus määräytyy asuinmaan lain mukaan. Epäselvissä tilanteissa kannattaa konsultoida asiantuntijaa.

Perunkirjoituksen kulut maksetaan kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa. Ne ovat vähennyskelpoisia perintöverotuksessa. Perilliset eivät yleensä maksa omista varoistaan.