Testamentti lyhyesti
Testamentti on vainajan viimeinen tahto siitä, kenelle ja miten hänen omaisuutensa jaetaan. Testamentti syrjäyttää perintökaaren mukaisen perimisjärjestyksen lakiosaa lukuun ottamatta — rintaperilliset saavat aina vähimmäisosansa.
Perunkirjoituksessa testamentti vaikuttaa:
- Osakkaiden selvittämiseen (yleistestamentin saaja on osakas)
- Perintöveron laskemiseen
- Lakiosan vaatimiseen ja siihen liittyviin aikarajoihin
- Testamentin tiedoksiantoon ja moiteoikeuteen
Testamenttilajit
Yleistestamentti
Testamentataan murto-osa tai kaikki omaisuutta ("puolet pesästä siskolleni"). Yleistestamentin saaja on kuolinpesän osakas ja osallistuu päätöksentekoon.
Legaatti (erityistestamentti)
Testamentataan yksilöity esine tai rahasumma ("isoisän kello pojanpojalle", "10 000 € ystävälle"). Legaatinsaaja ei ole pesän osakas — hän saa vain testamentatun esineen.
Hallintaoikeustestamentti
Testamentataan pelkkä hallintaoikeus (esim. mökkiin) — omistusoikeus menee rintaperillisille. Yleinen tapa turvata lesken asema ja samalla alentaa perillisten perintöveroa.
Keskinäinen testamentti
Puolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Tyypillisesti "elinikäisellä hallintaoikeudella" tai "täysin omistusoikeuksin". Rajat lapsille tulevat lakiosasta.
Lakiosa — rintaperillisen turva
Mikä lakiosa on?
Lakiosa on rintaperillisen lakimääräinen vähimmäisosuus perinnöstä. Se on puolet siitä osuudesta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia. Lakiosaa ei voi syrjäyttää — edes testamentilla.
Laskuesimerkki: Vainajalla on kolme lasta ja 300 000 € pesä. Ilman testamenttia jokainen saisi 100 000 €. Lakiosa on puolet tästä eli 50 000 € jokaiselle.
Jos vainaja on testamentannut koko pesän ulkopuoliselle, jokainen lapsi voi vaatia 50 000 € lakiosansa. Testamentinsaaja saa lopun eli 150 000 €.
Lakiosavaatimuksen tekeminen
Lakiosa ei tule automaattisesti — se on aktiivisesti vaadittava. Vaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut testamentin tiedoksi. Vaatimus voidaan esittää kolmella tavalla:
- Kirjallisesti testamentinsaajalle
- Haastemiehen välityksellä tiedoksi annettuna
- Mainitaan vastineessa testamentin tiedoksiantoon, kun tiedoksianto on tehty haastemiehen kautta
Jos lakiosaa ei vaadita ajoissa, oikeus siihen menetetään. Rintaperillinen voi myös luopua lakiosastaan — luopuminen kirjataan perukirjaan.
Lakiosa ja ennakkoperintö
Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennakkoperinnöksi katsottavat lahjat, jotka vainaja on antanut rintaperilliselle elinaikanaan. Ennakkoperinnöt lisätään laskennalliseen pesään, ja niistä kunkin rintaperillisen saama osuus vähennetään hänen lakiosastaan.
Testamentin tiedoksianto
Pätevyyden ja lakiosavaatimusten osalta kriittinen vaihe on testamentin tiedoksianto. Tämä tarkoittaa, että testamentti annetaan virallisesti tiedoksi kaikille lakimääräisille perillisille.
Kenelle tiedoksi?
Tiedoksi on annettava kaikille niille, joilla olisi ollut oikeus perintöön ilman testamenttia — eli rintaperillisille, ja jos heitä ei ole, seuraavalle parenteelille.
Miten tiedoksi?
Tiedoksianto voidaan tehdä kahdella tavalla:
- Haastemiehen välityksellä — virallisin ja varmin tapa, jolla tiedoksianto on todistettavissa
- Todistettavasti muulla tavoin — esim. perillinen allekirjoittaa tiedoksiannon vahvistukseksi todistajien läsnä ollessa, tai tiedoksianto suoritetaan perunkirjoitustilaisuudessa
Tiedoksiannosta alkaa juosta kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa:
- Rintaperilliset voivat vaatia lakiosansa
- Perilliset voivat moittia testamenttia
- Tietyt muut oikeusvaatimukset on esitettävä
Testamentin moittiminen
Testamenttia voi moittia tuomioistuimessa, jos on perusteltua epäilyä, että:
- Muotovaatimuksia ei ole noudatettu (esim. allekirjoituksen puute, todistajia ei ole)
- Testamentintekijä ei ollut oikeustoimikelpoinen
- Testamentti on tehty pakon, uhkauksen tai petoksen vaikutuksen alaisena
- Testamentintekijän tahto on tulkittu virheellisesti
Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Tämän jälkeen moiteoikeus menetetään, vaikka testamentissa olisi selviä virheitä.
Testamentin muotovaatimukset
Jotta testamentti olisi pätevä, sen on täytettävä muotovaatimukset:
- Kirjallinen — suullinen testamentti on pätevä vain hätätilassa
- Testamentintekijän allekirjoitus
- Kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat yhtä aikaa paikalla ja allekirjoittavat testamentin
- Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti — sisältöä ei tarvitse tuntea
Todistajien esteellisyys: Testamentin todistajana ei voi toimia testamentintekijän puoliso, lähisukulainen (vanhempi, lapsi, sisarus) tai testamentinsaaja eikä tämän läheinen. Jos testamentin hyväksi tekee oman sukulaisensa, muut todistajat ovat ratkaisevassa asemassa pätevyyden kannalta.
Testamentti perukirjassa
Testamentti ja siihen liittyvät tiedot kirjataan perukirjaan seuraavasti:
- Testamentti liitteenä — alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna kopiona
- Testamentinsaajat — heidät luetellaan osakkaina (jos yleistestamentti) tai omassa kohdassaan (legaatit)
- Tiedoksiannon tiedot — milloin ja miten testamentti on annettu tiedoksi
- Lakiosavaatimukset — jos rintaperillinen vaatii lakiosaansa
- Testamenttimoitteet — jos moite on käynnissä tai harkittavana
- Hallintaoikeuksien arvot — jos testamentti sisältää hallintaoikeuksia
Testamentti ja perintöverotus
Testamentin saaja maksaa perintöveroa samalla tavalla kuin perintökaaren mukainen perillinen. Veroluokka määräytyy sukulaisuussuhteen, ei testamentin, perusteella:
- Jos testamentinsaaja on veroluokan I sukulainen (lapsi, puoliso, vanhempi), hänen veronsa on matala
- Jos testamentinsaaja on ulkopuolinen tai kaukainen sukulainen, hän kuuluu veroluokkaan II — verokanta on huomattavasti korkeampi
Esimerkki: 100 000 € testamentattu ystävälle kuuluu veroluokkaan II. Vero on tällöin noin 18 600 € (2026). Jos sama summa olisi mennyt lapselle veroluokassa I, vero olisi vain noin 8 000 €. Ero on 10 600 € — se kannattaa ottaa huomioon testamenttia tehdessä.
Hallintaoikeustestamentti alentaa veroa
Yleinen käytännön järjestely on, että vainaja testamenttaa leskelle hallintaoikeuden ja rintaperilliset saavat omistusoikeuden. Tämä alentaa merkittävästi rintaperillisten perintöveroa, koska hallintaoikeuden arvo vähennetään heidän verotettavasta osuudestaan. Leskellä itsellään ei ole veroseuraamusta hallintaoikeudesta.
Lue lisää perintöverosta 2026 →
Ennakkoperintö ja testamentti
Vainaja on voinut eläessään antaa merkittäviä lahjoja rintaperilliselle. Laki olettaa, että nämä ovat ennakkoperintöä — ellei vainaja ole erikseen määrännyt, että lahja ei ole ennakkoperintöä.
Ennakkoperintö:
- Lisätään laskennalliseen pesään lakiosan laskemiseksi
- Vähennetään saajan lakiosasta ja perintöosuudesta
- Kirjataan perukirjaan — myös jos se on annettu vuosia ennen kuolemaa
Testamentissa voi määrätä, että annettu lahja ei ole ennakkoperintöä — tai että tietty jälkeenjäävä omaisuus on jonkun erityislainkin. Tällä voi tasapainottaa perillisten asemia.
Yleisiä testamenttityyppejä käytännössä
Keskinäinen testamentti täysin omistusoikeuksin
Puolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Toisen kuoltua leski saa koko pesän. Rintaperilliset voivat vaatia lakiosansa — 1/6 pesästä / perillinen (jos heitä on kolme). Leskellä on oikeus käyttää omaisuutta vapaasti.
Keskinäinen testamentti elinikäisellä hallintaoikeudella
Puolisot testamenttaavat toisilleen hallintaoikeuden — ei omistusta. Rintaperilliset saavat omistusoikeuden heti, mutta eivät voi käyttää omaisuutta lesken eläessä. Yleinen järjestely, joka alentaa perillisten perintöveroa.
Kolmen osan testamentti
Vainaja testamenttaa pesänsä siten, että rintaperillisten lakiosa turvataan ja loput menevät esim. puolisolle. Tavallinen "sekalainen" ratkaisu, joka huomioi sekä rintaperillisten lakiosan että puolison turvan.
Testamentti ystävälle tai hyväntekeväisyyteen
Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, koko omaisuus voidaan testamentata vapaasti. Veroluokka II koskee ei-sukulaisia. Hyväntekeväisyyteen testamentatut osuudet ovat kokonaan verovapaita.
Testamentin säilyttäminen
Testamentilla ei ole keskitettyä rekisteriä — se on testamentintekijän omalla vastuulla. Yleisiä säilytyspaikkoja ovat:
- Asianajotoimisto, joka on laatinut testamentin
- Pankin tallelokero
- Koti — riski, että asiakirja katoaa tai tuhoutuu
- Luottamushenkilö (esim. testamentin toteuttaja)
Hyvä käytäntö on kertoa lähipiirille, missä testamentti säilytetään — muuten se saattaa jäädä löytymättä ja perintökaaren pääsäännöt astuvat voimaan.
Perunkirjoitusvaiheet kun on testamentti
Kun vainajalla on testamentti, perunkirjoitusprosessi on hieman laajempi:
Testamentin löytäminen ja tarkistaminen
Etsi testamentti vainajan asiakirjoista, pankin tallelokerosta tai asianajotoimistosta. Tarkista, että se täyttää muotovaatimukset — allekirjoitus, todistajat.
Testamentin tiedoksianto
Anna testamentti tiedoksi kaikille lakimääräisille perillisille. Tästä alkaa 6 kuukauden määräaika lakiosavaatimuksille ja moiteoikeudelle.
Osakkaiden selvittäminen testamentin huomioiden
Yleistestamentin saajat ovat osakkaita. Jos testamentti kattaa koko pesän, lakimääräiset perilliset ovat osakkaita vain siinä määrin kuin heillä on lakiosaoikeus.
Perukirjan laadinta testamentin huomioiden
Testamentti liitetään perukirjaan. Osakkaat luetteloidaan siten, että testamentin vaikutus näkyy. Jos on lakiosavaatimuksia, nekin kirjataan.
Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle
Perintövero lasketaan testamentin mukaisen jaon perusteella, huomioiden lakiosat ja mahdolliset hallintaoikeudet. Testamentin liite on mukana.
Me huolehdimme testamentin käsittelystä
Perunkirja.fi-palvelussa voit liittää testamentin perukirjaan helposti. Asiantuntijamme tarkistaa, että testamentti huomioidaan oikein osakkaiden ja perintöverotuksen osalta. Kiinteä hinta 249 € — ei lisämaksuja testamentista tai monimutkaisuudesta.
Kokeile ilmaiseksi →