Perinnönjako on viimeinen vaihe kuolinpesän selvittämisessä. Siinä kuolinpesän omaisuus siirretään perillisille heidän laillisten perintöosuuksiensa tai testamentin mukaan. Tällä sivulla käymme läpi perinnönjaon koko prosessin perunkirjoituksesta omaisuuden lopulliseen jakoon – mukaan lukien ositus, sopimusjako ja pesänjakajan rooli.

Tiivis kokonaiskuva: 1) Perunkirjoitus 3 kk sisällä kuolemasta → 2) Ositus lesken kanssa (jos naimisissa) → 3) Velkojen selvitys → 4) Perinnönjako sopimuksella tai pesänjakajalla → 5) Omaisuuden siirto perillisille (verovapaa tapahtuma). Aikaraja perinnönjaolle on avoin – pesä voi jäädä jakamattomaksi vuosiksi.

Mitä on perinnönjako?

Perinnönjako tarkoittaa kuolinpesän varallisuuden jakamista osakkaiden kesken perintökaaren mukaisten perintöosuuksien, testamenttien ja mahdollisten sopimusten mukaan. Se erottaa kuolinpesän yhteisomistuksen ja muuttaa sen yksilölliseksi omistukseksi.

Perinnönjako ei ole sama asia kuin perunkirjoitus:

Perunkirjoitus

Verottajan työkalu: Luettelo vainajan omaisuudesta ja veloista kuolinhetkellä.

Määräaika: 3 kk kuolemasta + 1 kk verohallintoon.

Lopputulos: Perukirja → perintöverotus.

Kuka tekee: Osakkaat yhdessä, tyypillisesti ulkopuolisen perunkirjoittajan avulla.

Perinnönjako

Perillisten väline: Omaisuuden fyysinen jakaminen eri osakkaille.

Määräaika: Ei lakisääteistä – voidaan tehdä kuukausia tai vuosia myöhemmin.

Lopputulos: Perinnönjakokirja → lainhuudot, omistussiirrot.

Kuka tekee: Osakkaat sopimuksella tai pesänjakaja.

Perinnönjaon vaiheet vaiheittain

1

Perunkirjoitus valmiiksi

Perunkirjoitus on edellytys perinnönjaolle. Perukirja määrittää pesän omaisuuden ja velat. Tyypillisesti jako voidaan aloittaa 3–4 kuukautta kuolemasta, kun verohallinto on käsitellyt perukirjan.

2

Ositus lesken kanssa (jos avioliitossa)

Jos vainaja oli naimisissa eikä avio-oikeutta ollut suljettu avioehdolla, tehdään ensin ositus. Lesken ja kuolinpesän avio-omaisuus puolitetaan. Vasta osituksen jälkeen tiedetään, mikä osa kuuluu perillisille. Leskellä on oikeus vaatia tasinkoa tai tasinkoprivilegillä pidättää oma omaisuutensa.

3

Velkojen maksu ja pesän selvittäminen

Ennen jakoa maksetaan vainajan velat ja hautauskulut kuolinpesän varoista. Jos velat ovat suuremmat kuin omaisuus, pesä voidaan luovuttaa konkurssiin tai osakkaat voivat hylätä perinnön.

4

Sopimusjako tai pesänjakaja

Osakkaat päättävät keskenään, kuka saa minkäkin omaisuuserän (sopimusjako). Jos sopuun ei päästä, kuka tahansa osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan. Pesänjakaja on ulkopuolinen asianajaja, joka tekee jaon osakkaiden puolesta.

5

Perinnönjakokirjan laadinta ja allekirjoitus

Jako dokumentoidaan kirjallisesti. Perinnönjakokirjassa yksilöidään, kenelle mikäkin omaisuuserä siirtyy. Osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoittavat asiakirjan. Kirjaa tarvitaan mm. lainhuudon hakemiseen ja pankkitilien siirtoon.

6

Omaisuuden siirto uusille omistajille

Kiinteistöihin haetaan lainhuutoa 6 kk:n sisällä perinnönjakokirjan allekirjoituksesta (Maanmittauslaitos). Pankkitilit siirretään uudelle omistajalle, osakkeet ja rahastot siirretään välittäjällä. Autot rekisteröidään Traficomin kautta.

Sopimusjako – yksinkertaisin ja edullisin tapa

Jos osakkaat ovat yksimielisiä, perinnönjako kannattaa hoitaa sopimusjakoina. Tämä on täysin laillinen ja yleisin tapa jakaa perintö Suomessa. Sopimusjaossa:

Vinkki: Sopimusjaossa osakkaat voivat poiketa lain mukaisista perintöosuuksista, jos kaikki ovat siitä samaa mieltä. Esimerkiksi yksi sisarus voi luopua osuudestaan toisen hyväksi. Tällainen järjestely ei kuitenkaan ole veroton – se voi johtaa lahjaverotuksen alaisuuteen.

Pesänjakaja – kun osakkaat eivät sovi

Jos perillisten välillä on riitaa eikä yhteistä näkemystä omaisuuden jaosta löydy, kuka tahansa osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakaja on tyypillisesti asianajaja, jolle tuomioistuin antaa valtuudet jakaa pesä osakkaiden puolesta.

Pesänjakajan työ

• Tutustuu perukirjaan ja omaisuuden arvostukseen

• Kuulee osakkaita heidän näkemyksistään

• Laatii jakoehdotuksen ja antaa osakkaille mahdollisuuden kommentoida

• Tekee lopullisen jakopäätöksen, jos sovintoa ei synny

• Laatii perinnönjakokirjan

Kustannukset ja aikataulu

• Palkkio 2 000–10 000 € pesän koosta riippuen

• Veloitetaan kuolinpesän varoista ennen jakoa

• Aikataulu 6–18 kuukautta hakemuksesta lopulliseen jakoon

• Käräjäoikeuden hakemus 275 € (2026)

• Osakas voi itse ehdottaa tiettyä asianajajaa pesänjakajaksi

Pesänjakajaa ei tarvita, jos: Osakkaat pääsevät edes osittain sopuun. Esimerkiksi riitaa voi olla vain yhdestä esineestä, jolloin se arvotaan ja myydään huutokaupalla. Pesänjakajaa kannattaa harkita vain, jos keskustelu osakkaiden välillä on täysin mahdotonta tai riita koskee pesän suurinta omaisuuserää.

Käytännön esimerkkejä perinnönjaosta

Esimerkki 1: Yksinkertainen jako kolmen lapsen kesken

Leski edesmennyt, vainajalla kolme lasta. Pesässä: asunto-osake 320 000 €, talletukset 60 000 €, auto 15 000 €, irtain 5 000 €.

Pesän nettovarallisuus: 400 000 €
Perintöosuus/lapsi: 400 000 € ÷ 3 = 133 333 €
Jako: Lapsi A saa asunnon (320 000 €) ja maksaa 93 333 € korvauksena muille
Lapsi B ja C: talletukset + auto + irtain + A:n maksama korvaus = 133 333 € kumpikin

Sopimusjaolla, lainhuudon jälkeen lapsi A saa asunnon kokonaan omakseen. Rahakorvaus on verotonta perinnönjaossa.

Esimerkki 2: Ositus + perinnönjako (leski ja 2 lasta)

Vainaja naimisissa, ei avioehtoa. Vainajalla 2 lasta ensimmäisestä liitosta. Avio-omaisuus yhteensä 600 000 € (lesken nimissä 200 000 €, vainajan 400 000 €).

Ositus: (600 000 € / 2) = 300 000 € / puoliso
Leski saa 300 000 € osituksena (ei perintönä)
Kuolinpesän omaisuus perinnönjakoon: 300 000 €
Lasten perintöosuus: 300 000 € ÷ 2 = 150 000 € / lapsi

Leski ei peri tässä tilanteessa mitään (koska vainajalla rintaperillisiä), mutta säilyttää puolet avio-omaisuudesta osituksen kautta. Leskellä voi olla myös hallintaoikeus yhteiseen kotiin.

Esimerkki 3: Jako testamentin mukaan

Vainaja testamentti: "Omaisuuteni menee kokonaan tyttärelleni Annalle." Toinen lapsi, poika Matti, vaatii lakiosaansa. Pesän netto 200 000 €.

Lakimääräinen perintöosuus/lapsi: 200 000 € ÷ 2 = 100 000 €
Lakiosa = 1/2 perintöosuudesta = 50 000 € (Matti)
Anna saa testamentin mukaan: 200 000 − 50 000 = 150 000 €

Matti tekee lakiosavaatimuksen 6 kk:n sisällä testamentin tiedoksiannosta. Annan ja Matin välillä voidaan tehdä sopimusjako tai, jos riitaa, pesänjakajaa käyttää.

Perinnönjaon verotus

Perinnönjako ei ole verotettava tapahtuma. Omaisuuden siirtyminen perilliselle perinnönjaossa on tuloverotuksesta vapaa. Perintövero on erikseen määrätty perukirjan perusteella, ja se maksetaan verohallinnon aikatauluin riippumatta siitä, milloin perinnönjako tehdään.

Tärkeä periaate: Perinnönjaossa voit yleensä saada omaisuutta suurempana tai pienempänä osuutena kuin "lakisääteinen" määräisi, kunhan kaikki osakkaat ovat samaa mieltä. Tämä ei aiheuta lahja- tai tuloveroa, koska kyseessä on pesän sisäinen järjestely – kunhan vastike pysyy pesän sisäisenä rahaliikenteenä.

Myyntivoittovero jakamattomasta pesästä

Jos kuolinpesä myy omaisuutta ennen perinnönjakoa, mahdollinen myyntivoitto verotetaan kuolinpesän tulona. Verotettava määrä on myyntihinta miinus perintöverotuksessa käytetty arvo. Tämä on yleinen tilanne esimerkiksi silloin kun pesä myy asunnon ja jakaa rahat osakkaiden kesken.

Lahjaverotus ja perinnönjako

Jos osakas saa perinnönjaossa selvästi suuremman osuuden kuin hänen lakimääräinen perintöosuutensa, ilman vastiketta muilta osakkailta, verohallinto voi tulkita erotuksen lahjaksi. Tämä koskee etenkin tilanteita, joissa osakas luopuu perinnöstään kolmannen osapuolen (ei pesän osakkaan) hyväksi. Ota yhteyttä asiantuntijaan epäselvissä tilanteissa.

Perinnönjaon moite – 6 kuukauden määräaika

Perinnönjaon jälkeen kuka tahansa osakas voi moittia jakoa, jos katsoo että jako on tehty lainvastaisesti tai häntä on erehdytetty. Moiteaika on:

Moitekanne nostetaan käräjäoikeudessa. Tavanomaisia moiteperusteita ovat:

Moite on raskas ja kallis prosessi: Käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksu on 275–500 €, ja asianajajan käyttö nostaa kulut 3 000–15 000 €:n. Yritä ratkaista erimielisyydet ensin neuvottelemalla tai sovittelulla.

Jakamaton kuolinpesä

Pesän ei ole pakko tulla jaetuksi heti perunkirjoituksen jälkeen. Osakkaat voivat päättää pitää pesän jakamattomana pitkäänkin – esimerkiksi lesken eläessä omistettuun kotiin asuessa. Jakamattomassa pesässä:

Perinnönjaon aikataulu visuaalisesti

Päivä 0

Kuolemantapaus

Kuolintodistus, hautausjärjestelyt, perillisten kartoittaminen.

1–3 kk

Sukuselvitys ja perunkirjoitus

Sukuselvitys (DVV, seurakunnat), perukirjan laadinta, perunkirjoituskokous.

3–4 kk

Perukirja verohallintoon

Perukirja toimitettava 1 kuukauden sisällä perunkirjoituksesta. Perintöveropäätös saapuu 6–12 kk kuluessa.

4–6 kk

Ositus (jos avioliitossa)

Ositussopimus lesken kanssa – puolitetaan avio-omaisuus.

6–12 kk

Perinnönjakokokous ja jakokirja

Sopimusjako tai pesänjakajan jakoinstrumentti. Allekirjoitus 2 todistajan kanssa.

12–18 kk

Omaisuuden siirto perillisille

Lainhuudot, pankkitilien siirrot, osakkeet, auton rekisteröinti.

18–24 kk

Moiteaika päättyy

6 kuukautta perinnönjakokirjan allekirjoituksesta. Tämän jälkeen jako on lopullinen.

Rauhallinen perunkirjoitus 249 €:lla – perinnönjako sujuu sen jälkeen

Aloita kuolinpesän selvittäminen oikein. Saat perukirjan asiantuntijatarkistuksella, josta perinnönjako käynnistyy sujuvasti.

Aloita ilmaiseksi →

Usein kysyttyä perinnönjaosta

Perinnönjaolle ei ole lakisääteistä määräaikaa. Se voidaan tehdä aikaisintaan perunkirjoituksen valmistumisen jälkeen (noin 3–4 kk kuolemasta). Käytännössä jako tehdään yleensä 6–12 kuukauden sisällä, mutta osakkaat voivat jättää pesän jakamattomaksi vuosiksikin.

Ei. Perintövero määrätään perukirjan perusteella, ei perinnönjaon yhteydessä. Omaisuus siirtyy perillisille verovapaasti perinnönjaossa. Mahdollinen perintövero maksetaan verohallinnon määräämässä aikataulussa jakamisesta riippumatta.

Sopimusjako on osakkaiden yhdessä tekemä jako, jossa kaikki ovat yhtä mieltä – yksinkertaisin ja edullisin tapa. Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä ulkopuolinen asianajaja, joka tekee jaon, jos osakkaat eivät sovi. Pesänjakajan palkkio 2 000–10 000 € maksetaan pesän varoista.

Ositus on avio-omaisuuden puolittaminen lesken ja kuolinpesän kesken. Jos vainaja oli naimisissa eikä avio-oikeutta suljettu avioehdolla, ositus tehdään ennen perinnönjakoa. Vasta osituksen jälkeen tiedetään, mikä osa kuuluu perillisille. Lue lisää lesken oikeuksista.

Sopimusjaossa 6 kuukautta jakokirjan allekirjoittamisesta. Pesänjakajan jaossa 6 kuukautta jakoinstrumentin tiedoksiannosta. Moitekanne nostetaan käräjäoikeudessa. Määräajan jälkeen jako on lopullinen.

Kyllä. Pesä voi jäädä jakamattomaksi niin kauan kuin osakkaat haluavat. Jakamattomana pesä toimii yhteisönä, jossa kaikki päätökset tehdään yksimielisesti. Perintövero on kuitenkin maksettava perukirjan perusteella riippumatta jakamisesta.

Perinnönjakokirjassa yksilöidään vainaja, osakkaat, jaettava omaisuus ja sen arvostus sekä jakopäätös. Kiinteistöt yksilöidään kiinteistötunnuksella, osakkeet osakenumeroilla. Allekirjoittavat kaikki osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa. Asiakirjaa tarvitaan lainhuutoa ja pankkitilien siirtoa varten.

Aiheeseen liittyvää