Jakamaton kuolinpesä ja toissijaiset perilliset — näin merkitään toisen puolison perukirjaan

Miksi jakamaton pesä syntyy?

Puolison kuoltua pesä pysyy jakamattomana, kun leski ja perilliset eivät ole tehneet ositusta eivätkä perinnönjakoa. Käytännössä leski jatkaa yhteisessä kodissa, ja omaisuus (asunto-osake, tilit, auto) jää yhteisomistukseen. Tämä on sallittu ja yleinen järjestely — Suomen laki ei vaadi, että pesä jaetaan tiettyyn aikaan mennessä.

Pesä voi pysyä jakamattomana vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Käytännössä järjestely puretaan vasta kun toinen puoliso kuolee ja hänen perukirjansa tehdään.

Mitä on huomioitava toisen puolison perukirjassa?

Toisen puolison kuoltua perukirjassa pitää ratkaista kolme asiaa:

• Osakkaiden selvitys Kuolinpesän osakkaita ovat sekä viimeksi kuolleen omat perilliset että ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset — eli henkilöt, jotka olisivat perineet ensiksi kuolleen puolison, jos hän olisi kuollut viimeksi.
• Omaisuuden jako kahteen pesään Omaisuus pitää lähtökohtaisesti jakaa kahteen osaan: viimeksi kuolleen puolison osuuteen (menee hänen perillisilleen) ja ensiksi kuolleen puolison osuuteen (menee hänen toissijaisille perillisilleen). Jako perustuu pääsääntöisesti puoliksi, mutta siihen vaikuttavat avio-oikeuden mahdolliset poissulkemiset ja ensiksi kuolleen puolison perukirjan antamat tiedot.
• Lisätiedot-maininta Perukirjassa on syytä kirjata selkeä selitys jakamattomuudesta. Suositeltu muotoilu: "Vainaja oli leski. Ensiksi kuolleen puolison [nimi] (k. [päiväys]) jälkeen ei ole toimitettu ositusta eikä perinnönjakoa, ja hänen toissijaiset perillisensä ovat PK 3 luvun nojalla tämän pesän osakkaita."

Keitä toissijaiset perilliset ovat?

PK 3:1 § määrittää toissijaiset perilliset tässä järjestyksessä:

1. Ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, jos elossa
2. Ensiksi kuolleen puolison sisarukset, jos vanhemmat ovat kuolleet
3. Ensiksi kuolleen puolison sisarusten lapset (sijaantulolla), jos sisaruksia ei ole elossa

Toissijaisia perillisiä ei ole, jos ensiksi kuolleella puolisolla on omia rintaperillisiä (lapsia tai heidän jälkeläisiään) — silloin omaisuus olisi tullut jakaa jo ensimmäisen puolison kuoltua, eikä leski olisi perinyt kaikkea.

Osuudet pääsäännön mukaan

Jos ensiksi kuolleella puolisolla oli puolet pesän varoista (eli normaali avio-oikeustilanne), toissijaisille perillisille kuuluu lähtökohtaisesti puolet jakamattoman pesän netto-omaisuudesta. Loput menevät viimeksi kuolleen puolison omille perillisille.

Jaon tasoitusta voivat muuttaa:

• Avio-oikeuden poissulkeminen avioehtosopimuksella
• Ensiksi kuolleen puolison ilmoitus olla tasinkoa luovuttamatta (AL 103 § 2 mom), jos lesken omaisuus oli pienempi
• Ensiksi kuolleen puolison perukirjan arvot, jotka määrittävät alkutilan jaolle
• Testamentti, joka vaikuttaa osuuksiin

Kutsu perunkirjoitukseen

Toissijaiset perilliset on kutsuttava perunkirjoitukseen, vaikka osa heistä asuisi ulkomailla. Kutsu voidaan toimittaa sähköpostitse tai postitse. Dokumentoi kutsut (lähetyspäivä ja osoite) — PK 20:2 § vaatii kutsun todisteellista toimittamista.

Jos joku toissijaisista perillisistä ei saavu paikalle, perunkirjoitus voidaan silti pitää. Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta kutsu pakollinen.

Sukuselvitys toissijaisille perillisille

Jokaisesta toissijaisesta perillisestä tarvitaan perukirjan liitteeksi:

• Elossa olevista: elossaolotodistus (DVV tai seurakunta)
• Kuolleista, joiden jälkeläiset perivät sijaantulolla: virkatodistus, josta ilmenee lapset. Sitten jokaisesta lapsesta elossaolotodistus.

Jos toissijainen perillinen asuu ulkomailla, tilaa väestörekisteriote hänen asuinmaastaan (esim. Ruotsin Skatteverketistä tai Tanskan Folkeregister:istä). Tämä kannattaa aloittaa aikaisin, sillä kansainväliset tilaukset kestävät 2–6 viikkoa.

Milloin kannattaa pyytää apua lakimieheltä?

Jakamaton pesä on monimutkainen tilanne, erityisesti jos:

• Ensiksi kuolleen puolison perukirja on epäselvä tai sitä ei löydy
• Omaisuus on muuttunut merkittävästi vuosien varrella
• Toissijaisten perillisten ja viimeksi kuolleen perillisten välillä on erimielisyyksiä
• Pesässä on yritysvarallisuutta, ulkomaista omaisuutta tai testamentti

Perunkirjoitus voidaan silti tehdä verkkopalvelussa — perukirja on kuvauksen asiakirja — mutta mahdollinen ositus ja perinnönjako kannattaa ratkaista asiantuntijan avulla.

Lue myös