Perusperiaate: kuka oli elossa milloin

Perintöoikeudessa ratkaiseva hetki on vainajan kuolinhetki. Jos osakas oli elossa silloin kun vainaja kuoli, hän on perinyt osuutensa — eivätkä sen jälkeiset tapahtumat enää poista perintöoikeutta.

Jos osakas kuolee myöhemmin (ennen perunkirjoituksen toimittamista, perinnönjakoa tai jopa sen jälkeen), hänen oma kuolinpesänsä astuu hänen tilalleen. Osakas ei putoa pois listalta — hän "muuttuu" kuolinpesäksi, joka edustaa häntä.

Esimerkki aikajärjestyksestä:

• Vainaja A kuolee 1.3.

• Vainaja A:n sisar B on silloin elossa — hän perii osuutensa.

• A:n perunkirjoitus pidetään esim. 20.5.

• B kuolee 15.4. ennen perunkirjoitusta.

• B peri silti A:lta (koska oli elossa A:n kuollessa), mutta A:n perukirjassa B merkitään nyt "B:n kuolinpesän" osakkaana — ei enää B:nä itse.

Mitä käytännössä merkitään perukirjaan?

Osakaslistaan tulee rivi, josta ilmenee sekä alkuperäinen osakas että hänen kuolinpesänsä osakkaat. Suositeltu muotoilu:

"[Nimi] (vainajan sisar/veli/lapsi), kuollut [päiväys]. Hänen tilalleen tulee hänen kuolinpesänsä, jonka osakkaita ovat: leski [nimi] (avio-oikeuden nojalla), lapsi [nimi], lapsi [nimi]..."

Kuolinpesän osakkaat luetellaan rivin yhteydessä, mutta he eivät ole alkuperäisen perukirjan osakkaita omilla nimillään — vaan ryhmänä, joka edustaa yhtä osakasta.

Pitääkö odottaa toista perunkirjoitusta?

Ei. Alkuperäinen perunkirjoitus voidaan toimittaa normaalisti, kunhan:

Toinen perunkirjoitus — eli välissä kuolleen osakkaan oma perukirja — tehdään omassa aikataulussaan. Hänellä on oma 3 kuukauden määräaika omasta kuolinpäivästään. Hänen oman perukirjansa varoihin merkitään hänen osuutensa tästä alkuperäisestä pesästä.

Vaiheittainen aikajärjestys

Perinnönjako — kaksi vaihetta

Alkuperäisen pesän perinnönjaossa kuolleen osakkaan osuus menee hänen kuolinpesäänsä, ei suoraan hänen perillisilleen. Sieltä se jaetaan hänen omaan perunkirjoitukseensa.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

  1. Alkuperäisen pesän perinnönjako jakaa omaisuuden niin, että kuolleen osakkaan osuus siirtyy hänen kuolinpesälleen (yhtenä kokonaisuutena)
  2. Kuolleen osakkaan oma perinnönjako sitten jakaa tämän osuuden hänen perillisilleen (leski, lapset)

Jos tilanne on yksinkertainen, molemmat jaot voidaan käytännössä sopia yhdellä sopimuksella — mutta juridisesti kyse on kahdesta erillisestä järjestelystä.

Erityistilanteita

Osakas kuolee ennen vainajaa

Jos osakas on kuollut jo ennen vainajaa, hän ei peri. Hänen tilalleen tulee sijaantulo — eli hänen omat lapsensa perivät hänen osuutensa suoraan (ei siis kuolinpesän kautta).

Osakas kuolee heti vainajan jälkeen (päivinä)

Oli osakas elossa vainajan kuolinhetkellä? Jos oli, hän peri — vaikka vain hetken. Virkatodistuksista pitää näkyä molempien kuolinpäivät, jolloin perintöoikeus on todistettu.

Lapsi kuolee ennen vanhempaa

Jos vainajalla on lapsi, joka on kuollut aiemmin, lapsen lapset (vainajan lapsenlapset) perivät sijaantulolla. He eivät siis ole "kuolleen lapsen kuolinpesän osakkaita" — he perivät suoraan omasta nimestään vainajan osuuden.

Huomio: Sijaantulo (lapsi tai sisarus kuollut ennen vainajaa) ja kuolinpesän osakkuus (osakas kuollut vainajan jälkeen) ovat eri asioita juridisesti. Varmista oikea käsittely virkatodistusten päivämäärien perusteella.

Milloin kannattaa pyytää apua?

Konsultoi juristia, jos:

Lue myös

Kuolinpesän osakkaat

Perillisten määräytyminen, sijaantulo ja osakkaiden oikeudet.

Lue lisää →

Perunkirjoituksen aikataulu

3 kuukauden määräaika — milloin aloittaa, miten saat lisäaikaa.

Lue lisää →

Sukuselvitys

Virkatodistukset — mistä tilaat, mitä maksaa, miten pitkä aika.

Lue lisää →

Jakamaton kuolinpesä

Toisen puolison perukirjassa jakamaton pesä — toissijaiset perilliset.

Lue lisää →